Kustannukset, hintatekijät ja säännöt 2026
Kirjanpitovelvollisuus: yhdenkertainen vai kahdenkertainen kirjanpito toiminimellä ja osakeyhtiöllä
Kirjanpitolain rajat 2026: milloin toiminimi saa pitää yhdenkertaista kirjanpitoa, milloin tilinpäätös on pakollinen ja mitä mikroyritysrajat 350 000 / 700 000 / 10 tarkoittavat.
Jokainen elinkeinonharjoittaja on Suomessa kirjanpitovelvollinen, mutta velvollisuuden laajuus riippuu yritysmuodosta ja koosta. Osakeyhtiö pitää aina kahdenkertaista kirjanpitoa ja laatii tilinpäätöksen. Toiminimi (liikkeen- tai ammatinharjoittaja) saa pitää yhdenkertaista kirjanpitoa, jos sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi kirjanpitolain 1 luvun 1 a §:n ehdoista: taseen loppusumma yli 100 000 €, liikevaihto yli 200 000 € tai palveluksessa keskimäärin yli kolme henkilöä. Toiminimen on laadittava tilinpäätös, jos sekä päättyneellä että edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt vähintään kaksi mikroyrityksen rajoista.
Opas kuuluu osioon kustannukset ja säännöt. Kustannusvaikutukset lasketaan oppaassa toiminimi vai osakeyhtiö – hallinnon kulut.
Kirjanpitolain kokoluokat 2026
Kirjanpitolakia (1336/1997) muutettiin laeilla 605/2024, jolla pien- ja mikroyrityksen euromääräisiä rajoja korotettiin. Voimassa olevan lain 1 luvun mukaan:
| Kokoluokka | Raja-arvot (enintään yksi saa ylittyä kahtena peräkkäisenä tilikautena) | Merkitys |
|---|---|---|
| Mikroyritys (4 b §) | Tase 350 000 €, liikevaihto 700 000 €, keskimäärin 10 henkilöä | Kevyin tilinpäätös (PMA:n mikroyrityssäännöt) |
| Pienyritys (4 a §) | Tase 6 000 000 €, liikevaihto 12 000 000 €, keskimäärin 50 henkilöä | Pienyrityksen tilinpäätössäännöt |
| Suuryritys (4 c §) | Vähintään kaksi ylittyy: tase 20 000 000 €, liikevaihto 40 000 000 €, 250 henkilöä | Laajimmat vaatimukset |
Lisäksi luonnollisen henkilön yhdenkertaiselle kirjanpidolle on oma, paljon matalampi rajansa (100 000 € / 200 000 € / 3 henkilöä). Pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksen yksityiskohdat ovat valtioneuvoston asetuksessa pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista (1753/2015, ns. PMA).
Toiminimi: kolme tasoa
| Tilanne | Kirjanpito | Tilinpäätös | Tilikausi |
|---|---|---|---|
| Pieni toiminimi (enintään yksi 1 a §:n raja täyttyy) | Yhdenkertainen sallittu | Ei pakollinen | Kalenterivuosi |
| Toiminimi, joka ylittää vähintään kaksi 1 a §:n rajaa kahtena vuonna | Kahdenkertainen | Ei pakollinen, ellei mikroyrityksen rajoja ylity | Kalenterivuosi tai poikkeava, jos kahdenkertainen kirjanpito |
| Toiminimi, joka ylittää vähintään kaksi mikroyrityksen rajaa kahtena vuonna | Kahdenkertainen | Pakollinen, mikroyrityssäännöin | Kuten yllä |
Kirjanpitolain 1 luvun 4 §:n mukaan liikkeen- ja ammatinharjoittajan tilikausi on aina kalenterivuosi, mutta kahdenkertaista kirjanpitoa noudattava saa valita muun tilikauden.
Mitä yhdenkertainen kirjanpito käytännössä tarkoittaa
Yhdenkertaisessa kirjanpidossa tulot ja menot kirjataan yleensä maksuperusteisesti eli silloin, kun raha liikkuu. Laki edellyttää silti, että ostovelkojen ja myyntisaamisten määrä voidaan jatkuvasti selvittää ja että kirjanpidosta saadaan verotukseen tarvittavat tiedot. Lisäksi jokaisen kirjauksen on perustuttava päivättyyn ja numeroituun tositteeseen (kirjanpitolain 2 luvun 5 §). Verotuksessa toiminimen tulos lasketaan silti suoriteperusteisesti elinkeinoverolain mukaan, joten vuoden lopussa saatavat, velat ja vaihto-omaisuus pitää ottaa huomioon veroilmoituksessa.
Osakeyhtiö: aina kahdenkertainen
Osakeyhtiö on oikeushenkilönä kirjanpitovelvollinen kirjanpitolain 1 luvun 1 §:n perusteella ja pitää aina kahdenkertaista kirjanpitoa. Käytännössä yhtiön on
- kirjattava käteismaksut päiväkohtaisesti ja viipymättä, muut tapahtumat kuukausittain tai muulla jaksotuksella niin, että viranomaisilmoitukset voidaan tehdä ajantasaisesta kirjanpidosta (2 luvun 4 §)
- laadittava tilinpäätös ja tarvittaessa toimintakertomus neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä (3 luvun 6 §)
- pidettävä varsinainen yhtiökokous kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä (osakeyhtiölaki 624/2006)
- ilmoitettava tilinpäätös rekisteröitäväksi PRH:lle – ks. tilinpäätös PRH:lle ja määräaika
Mikroyrityksen ei tarvitse laatia toimintakertomusta, ja tilinpäätöksen liitetiedot ovat suppeat. Tästä syystä pienen osakeyhtiön tilinpäätös on usein kohtuuhintainen, kunhan kuukausikirjanpito on kunnossa.
Esimerkkejä rajojen soveltamisesta (havainnollistava)
Esimerkki 1: rakennusalan toiminimi. Liikevaihto 230 000 € (yli 200 000), tase 60 000 € (alle 100 000), ei työntekijöitä. Vain yksi raja ylittyy, joten yhdenkertainen kirjanpito on sallittu. Jos yrittäjä palkkaa neljä työntekijää ja sama tilanne jatkuu kaksi tilikautta, kaksi rajaa ylittyy ja kirjanpidon on oltava kahdenkertainen.
Esimerkki 2: verkkokauppa toiminimellä. Liikevaihto 750 000 € ja tase 380 000 € kahtena peräkkäisenä vuonna. Kaksi mikroyrityksen rajaa ylittyy, joten toiminimen on laadittava tilinpäätös. Tilitoimiston hinta nousee selvästi, ja tässä kohdassa monet harkitsevat yritysmuodon vaihtamista osakeyhtiöksi.
Esimerkki 3: aloittava osakeyhtiö. Liikevaihto 40 000 €, ei työntekijöitä. Yhtiö on mikroyritys, mutta kahdenkertainen kirjanpito ja tilinpäätös ovat silti pakollisia.
Mitä kirjanpitovelvollisuus maksaa
Kirjanpidon laajuus näkyy tilitoimiston hinnassa. Yhdenkertainen kirjanpito ja pelkkä veroilmoitus ovat yleensä halvin vaihtoehto, osakeyhtiön kuukausikirjanpito ja tilinpäätös kalliimpi. Laske oma haarukkasi tilitoimiston hinta-arviolla ja vertaa kuluja oppaassa tilinpäätöksen ja veroilmoituksen hinta.
Kun tarvitset tulkintaa
Kirjanpitolautakunta (KILA) antaa yleisohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain soveltamisesta. Jos rajat ovat lähellä tai yrityksellä on monimutkaisia eriä (pitkäaikaiset urakat, vaihto-omaisuus, rahoitusleasing), pyydä tilitoimistolta kirjallinen arvio siitä, mitä sääntöjä sovelletaan. Säilytysajoista kerrotaan oppaassa kirjanpitoaineiston säilytys, ja tilintarkastuksen rajat löytyvät oppaasta tilintarkastusvelvollisuus.
Kun toiminimen raja ylittyy: siirtymä kahdenkertaiseen
Yhdenkertaisen kirjanpidon raja tarkastellaan kahden peräkkäisen tilikauden perusteella, joten siirtymä ei tule yllätyksenä, jos luvut seurataan vuosittain. Kun siirto tulee ajankohtaiseksi, tilitoimisto laatii avaavan taseen (kassa, pankki, saatavat, velat, käyttöomaisuus ja oma pääoma) ja kirjanpito jatkuu suoriteperusteisesti. Siirtymävuonna työtä on tavallista enemmän, mikä kannattaa huomioida tilitoimiston tarjouksessa.
Usein kysytyt kysymykset
Riittääkö toiminimelle pelkkä tiliote ja kuittikansio?
Ei sellaisenaan. Tositteet on numeroitava ja kirjattava niin, että tulot, menot, saatavat ja velat voidaan selvittää. Taulukko tai ohjelma riittää, kun merkinnät ovat järjestelmällisiä.
Lasketaanko rajat yrittäjästä itsestään henkilöstöön?
Raja koskee palveluksessa olevia henkilöitä keskimäärin tilikauden aikana. Yrittäjää itseään ei pääsääntöisesti lasketa työntekijäksi; tarkista tulkinta tarvittaessa tilitoimistolta.
Voiko osakeyhtiö pitää yhdenkertaista kirjanpitoa, jos toiminta on pientä?
Ei. Yhdenkertainen kirjanpito on mahdollinen vain luonnollisen henkilön liikkeen- tai ammatinharjoittamisessa.
Mistä löydän voimassa olevan lakitekstin?
Finlexistä hakusanalla "kirjanpitolaki 1336/1997". Katso ajantasainen versio, koska rajoja on muutettu useaan kertaan.
Lähteet
- Finlex – kirjanpitolaki 1336/1997 (muutos 605/2024), asetus 1753/2015, osakeyhtiölaki 624/2006
- Kirjanpitolautakunta, Työ- ja elinkeinoministeriö – kirjanpitolautakunnan yleisohjeet ja lausunnot
- Verohallinto – elinkeinotoiminnan veroilmoitus ja tuloksen laskenta
